Saint Etiennessä Jean Monnet yliopistossa Ranskassa pidettiin huhtikuun alussa CIMAD Arts & Crafts + Design konferenssi, johon oli kutsuttu puhumaan 16 henkilöä ympäri maailman. Sain kutsun tulla puhumaan AI:n vaikutuksesta käsi- ja taideteollisuusaloihin. Tässä otteita ja mietteitä konferenssista.
Jotta tekoälyn hyödyntämistä suunnittelu- tai valmistusprosessissa voidaan pohtia, kannattaa palata ensin ajassa taaksepäin. Kun CAD-piirtäminen 1980–90-luvun taitteessa syrjäytti nopeasti käsin piirtämisen suunnittelutoimistoissa, oli muutos tuolloin monille vanhemman polven suunnittelijoille vaikea. Näimme tuolloin jopa suurten maineikkaiden toimistojen näivettyvän, koska uutta tekniikkaa ei osattu tai periaatteellisista syistä vain haluttu ottaa käyttöön. Silloin tapahtui selkeä murros, jossa nuorten suunnittelijoiden uudet toimistot valtasivat markkinoita tietysti uutta tekniikkaa hyödyntäen. Olin itse tuolloin parikymppinen ja mukana tuossa joukossa piirtämässä Suomen ensimmäisellä demo lisenssillä Autodeskin 3D-Studio ohjelmalla kolmiulotteisia esityskuvia ja animaatioita. Meitä oli silloin Suomessa tietääkseni kaksi ammattilaista 3D piirtäjää suunnittelupuolella ja joitain yksittäisiä mm. MTV3:n palveluksessa. Silloinen suuri muutos loi nykyisen todellisuutemme.
Teknisen kehityksen ja muutoksen murrosvaihe on aina suuri mahdollisuus. Silloin syntyvät suuret tarinat.
Vertaisin nykyistä AI:n tulemista tuohon edellä mainitsemaani tilanteeseen. AI tekniikka on nyt olemassa, se kehittyy valtavalla vauhdilla, eikä paluuta menneeseen ole. Missä määrin se muuttaa perinteistä suunnittelua, kuten tuossa esimerkissäni CAD ohjelmat muuttivat piirtämistä, jää vielä nähtäväksi. On muistettava, että tekoälyn kehitys on vasta alussa.
Itse ajattelen, että nopeimmin muutos tulee hieman huomaamattamme suunnitteluohjelmien apuvälineiden kautta, esimerkkinä vaikkapa Powerpointin suunnittelutyökalu. Samoin suurten konevalmistajien työstökoneiden ohjelmointi saattaa helpottua yllättävänkin nopeasti.
Kuvankäsittelyssä hyödynnettävät AI:n kuvageneraattorit alkavat olla jo tuttuja kaikille. Uudemmat alustat tuottavat sen sijaan jo suoraan 3D malleja. Kaikki 3D mallit ovat matemaattisia verkkopintoja ja siten tulostettavissa esimerkiksi 3D tulostimella tai jyrsittävissä CNC työstökeskuksilla. Uusimmat versiot näistä 3D generaattoreista tuottavat malleja myös puheen avulla. Eli voit käskeä puheella tekoälyä tuottamaan itsellesi 3D tulostimella periaatteessa mitä vain. Nämä AI:n tuottamat 3D mallit ovat tietysti muokattavissa muilla ohjelmilla ja voivat toimia myös vain suunnittelun aihioina. Tekninen kehitys tuottaa aina nopeampia prosesseja, kuten nytkin on tapahtunut. Tuottaako vai hävittääkö AI luovuutta, on käyttäjästä kiinni. Se muuttaa tapaa suunnitella ja toteuttaa asioita.
Tekoäly on nyt olemassa ja se nopeuttaa sekä helpottaa monia perinteisiä tehtäviä. Sen takia sitä tullaan käyttämään jatkossa aina vain enemmän halusimmepa sitä tai emme.
Merkittävin AI:n aiheuttama muutos luoville aloille taitaa kuitenkin olla tekoälyn mahdollistama suunnittelu- ja valmistusprosessi ilman ihmisen luovaa ajattelua. Jo tänään on mahdollista valmistaa vaikkapa tuoli ilman minkäänlaista luovaa työtä. Yksinkertaisesti sanomalla ääneen tekoälylle ”tee tuoli” ja AI sen luo ja 3D tulostin tekee / tulostaa. Saman voi toistaa 100 kertaa.
Olen yrittänyt miettiä, onko koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa voitu tuottaa mitään esineitä ilman ihmisen luovaa ajatusprosessia. Nyt voidaan ja se on tietysti järisyttävä muutos.
Mielenkiintoisimmat kommentit konferenssin aikana kuulin hollantilaiselta koruvalmistajalta ja ekonomistilta, joka teki parhaillaan väitöstutkimusta Arts & Crafts aloista.
”Tapamme muuttuvat - emme tarvitse enää koruja, koska rakastamme tatuointejamme. Emme käytä enää medaljonkeja, koska rakkaimpiemme kuvat ovat kännyköissämme”.
